Gerardus Johannes oli viisas mies. Gerardus löysi proteiinit vuonna 1835 Hollannissa. Voisi sanoa, että moni mahtava asia on lähtöisin Hollannista, mutta ei mennä siihen sen enempää. Gerardus tuskin olisi aavistanut, että vähän alle 200 vuotta hänen löydöksen jälkeen maailmassa ei melkein mistään muusta puhuttaisikaan. Proteiini-juoma, proteiini- jäätelö, proteiini-karkit , proteiini—muffinssit, proteiini-ruokavalio. Selväksi käy nopeasti, että ihminen on laittanut kaikkeen mahdolliseen ruokaan ja herkkuun proteiinia. Mistään muusta ei pidetä huolta ruokavalioissa. Hiilarit ja rasvat voi unohtua, kunhan vaan proteiinit täyttyy ja menee mielellään vaikka yli. Onko tässä mitään järkeä?
Gerardus Johannes
Proteiinin tehtävä
Proteiini on aminohappoketjusta koostuva orgaaninen yhdiste. Proteiinit kuuluvat perusravintoaineisiin rasvojen ja hiilihydraattien kanssa. Proteiinit ovat solujen rakennusaineita ja niitä on solujen kuivamassasta yli 50 %. Proteiini ei ole pelkästään solujen rakennusainetta vaan proteiinit suorittavat lähes kaikki solun toiminnot ja ovat siten välttämättömiä elintoiminnoille. Proteiinit voivat myös erikoistua moniin tehtäviin, esimerkiksi vasta-aineiksi mahdollistamaan elimistölle vieraiden kappaleiden ja solujen, esimerkiksi bakteerien ja virusten, tuhoamisen.
Proteiinit ovat tärkeitä ravintoaineita, joita ihmisen täytyy saada ruokavaliosta lihasmassan ylläpitämiseksi sekä proteiinin aiheuttamien puutostilasairauksien välttämiseksi. Proteiinia ei kuitenkaan kannata käyttää liikaa. Ylimääräinen proteiini ei kasvata lihamassaa tai tuhoa bakteereja tehokkaammin. Ylitsemenevä osa ei imeydy ja se tulee ulosteen mukana pois kehosta. Ulosteeksi päätymätön ylimääräinen proteiini muuttuu kehossa sokeriksi, joka varastoituu rasvana ihmiseen. Ihmisen elimistö ei kykene varastoimaan proteiineja hyvin, vaan se voi hyödyntää kerrallaan vain 20–40 grammaa proteiinia (naiset 20-30, miehet 25-40).
Proteiinin tarpeen laskemiseen on monta tapaa ja monta mielipidettä. Me käytämme yleensä kolmea eri kerrointa laskiessamme asiakkaidemme proteiinin tarvetta. Kertoimet ovat 1.3g, 1.5g ja 2g painokiloa kohden päivässä. Tarkoittaa sitä, että asiakkaan paino kerrotaan jollain noista luvuista ja muutetaan grammoiksi proteiinia. Kertoimet tulee asiakkaan aktiivisuuden sekä liikunnanmäärästä. Pienintä kerrointa käytämme, kun asiakas harrastaa vähän liikuntaa ja on muuten työelämässä. Seuraavaa eli 1.5 kerrointa käytämme silloin kun asiakas on työelämässä ja harrastaa rasittavaa liikuntaa jonkun verran (2-3 kertaa viikossa) ja tavoitteena on esim. kiinteytyä ja ylläpitää lihasmassaa. Viimeinen eli 2 kerroin tulee mukaan silloin kun rasittavan liikunnan treenimäärät nousevat 3+ ja tavoitteena on lihasmassan saaminen. Proteiinin määrä perustuu aina ihmisen painoon ja sen vuoksi yleiset kaikille samat ruokavaliot eivät oikein toimi käytännössä.
Proteiinipitoinen ruokavalio
Tämä on asia mitä en ole koskaan ymmärtänyt ja tuskin tulen koskaan ymmärtämään. Tasasin väliajoin kuulen asiakkaitteni sanovan ”noudatan proteiinipitoista ruokavaliota”. Mikä ihme se on? Kuten yläpuolella kerroin, niin ihmisen proteiinin laskemiseen on kolme kerrointa ja paino toimii toisena kertoimena. Jos otetaan esimerkkinä 27 vuotias Juulia, joka painaa 63kg, treenaa 2-3 kertaa viikossa kovalla intensiteetillä ja kertoo syövänsä proteiinipitoista ruokavaliota. Juulian kalorin tarve heiluu varmasti lähellä 2000kcal kun ottaa huomioon liikunnan sekä arkiaktiivisuuden.
Juulian proteiinin tarve on 63kg x 1,5 = 94,5g proteiinia. Eli Juulia olisi hyvä saada pyöreästi 95g proteiinia, joka päivä. Jos lasketaan kalorit kyseisellä määrälle, lasketaan se siten, että 95 x 4 = 380kcal. Yhdessä grammassa proteiinia on 4 kaloria, eli Juulia saa maksimissaan 380 kaloria päivässä proteiineista. Lähes kaikki ylimääräinen mitä Julia söisi, päätyisi lopulta rasvaksi.
Mihin siis perustuu proteiinipitoinen ruokavalio, jos 2000 kaloria on tarve saada ja maksimaalinen proteiinin kalorimäärä on 380kcal? Vastaus onkin, että proteiinipitoista ruokavaliota ei ole olemassakaan ja ihmiselle on välttämätöntä saada suurin osa päivittäisistä kaloreista suurimmaksi osaksi hiilihydraateista sekä rasvoista.
Rahka, rahka ja rahka
Suomalaisten aivan mieletöntä rahkan kulutusta ei ymmärrä ennen kuin on niin sanotusti tällä puolella. Kun tarkastelee päivittäin parinkymmenentä asiakkaan ruokavalioita huomaa nopeasti, että Suomalainen vannoo rahkan nimeen. Heti kun aletaan korjaamaan ruokavaliota, suomalainen syö aamu- ja iltapaloilla sekä välipaloilla rahkaa. Onko tässä mitään järkeä? Ei todellakaan ole. Oikein syöminen on paljon muuta kuin rahkaa aamuin ja illoin.
Tästä mielettömästä rahkan kulutuksesta minun oli pakko ottaa selvää, että paljon sitä oikeasti Suomessa menee. Luvut ovat todella poskettomia. Suomen kaupoissa myyntiin vuonna 2017 lähes 30 miljoonaa kiloa rahkaa. Ei herrajumala. Se on 82 191 tonnia mitä Suomalaiset kantavat rahkaa kaupoista päivittäin. Tuota määrää ei kyllä edes Juha Mieto ja Bull Mentula saa kahdestaan alas.
