”Voi luoja kun on kuuma” ”Ihanaa kun paistaa aurinko”. Siinä lauseet jotka jokainen meistä Suomalaisista on varmasti kuullut viime viikkojen aikana. Ei varmasti tarvitse erikseen mainita, että meille on tullut kesä ja vieläpä todella lämmin sellainen. Senpä vuoksi elämme aikaa, jolloin Suomi jakautuu kahtia. Itse kutsun niitä auringonpalvojoiksi sekä auringonmanaajaksi. Toiset nauttivat, kun aurinko paistaa ja jokainen hetki mikä työ antaa periksi vietetään ulkona ja auringossa. Toiset taas istuvat varjossa ja manaavat, kun on niin kuuma ettei mittään jaksa tehdä ja toivoo jo syksyn sateita. Monelle tuskin tulee yllätyksenä jos sanon, että itse kuulun tuohon ensimmäiseen ryhmään ja olen kuulunut lapsesta saakka. En kuitenkaan ole paneutumassa näihin kahteen ryhmään sen tarkemmin, vaan tarkoituksena on puhua kesällä treenaamisesta.
Salille vai aurinkoon?
Auringonpaistehan ei tuo ongelmia treeneihin muuta kuin heille, jotka auringosta pitävät. Yleensä Suomessa todella lämpimät ja aurinkoiset päivät ovat harvinaista herkkua ja moni tahtoo ottaa niistä kaiken irti ulkona. Viime vuosi oli surkein kesä lämpötilojen valossa sitten vuoden 1962. Silloin esimerkiksi Jyväskylässä oli ainoastaan kaksi hellepäivää koko vuonna. Hellepäivähän tarkoittaa sitä, että lämpötila nousee yli +25 asteen. Vietinkö nuo kaksi päivää ulkona vai salilla? Sitä lienee turha kertoa. Kärsikö treenini tai podinko huonoa omatuntoa, etten mennyt salille noina päivinä? Ei todellakaan.
Pitää muistaa, että elämme kylmässä Pohjoisessa keskimäärin sen 365 päivää vuodessa. Jos täällä sattuu vaikkapa 30 päivänä vuodessa paistamaan aurinko, niin meille jää silti 335 päivää aikaa treenata, kun on niin sanotut normi kelit. Eli tulee lunta, räntää, vettä, tuulee, on koleaa ja kosteaa samaan aikaan. Itse en ainakaan noista 30 päivästä ota mitään stressiä, jos en mene salille. Itseasiassa treenaan kyllä aurinkoisina päivinä normaalia enempi, mutta se tapahtuu ulkona.
Nyt kun on ollut poikkeuksellisen lämmintä, niin olen käynyt keskimäärin pari kertaa viikossa salilla. Olen silti harrastanut liikuntaa, joka päivä vähintään kerran ja pari kertaa viikossa kaksi kertaa päivässä. Lajeina on juoksu, pyöräily ja rullaluistelu. Lenkit ovat olleet 10-20km mittaisia ja tietysti siellä mihin auringonsäteet illalla vielä osuvat. Auringonpaiste tuo mukavaa vaihtelua lenkkeihin, kun ei voi mennä samoja tuttuja katuja.
Asiakkaiden kanssa treenataan myös sisällä jos aurinko ei paista!
Järvellä ollaan käyty heti jäiden lähdettyä!
Muutamia hyviä käytännönvinkkejä auringosta pitäville treenaajille.
1. Tee salitreenit aamuisin, jos foreca lupaa hellettä/aurinkoa. Itse käyn tekemässä salitreenin aurinkoisina päivinä noin klo. 07.00 aikaan. Olen klo. 08.00 aikaan valmiina aloittamaan työt ja painaessani läppärin kiinni on loppupäivä/ilta aikaa olla ulkona, kun treenit on jo pulkassa. Jos on hyvin paukkuja, käyn tekemässä päivän toisen treenin illalla aerobisen muodossa.
2. Tee salit huonoina päivinä ja aerobiset aurinkoisina päivinä. Ennakointi on treeneissä ja oikein syömisessä erityisen tärkeää kaikkina vuoden aikoina. Jos tahdot nauttia hyvistä keleistä täysillä, niin kannattaa katsoa ahkerasti forecan 10 päivän sääennustetta. Itse upotan viikolle salit huonoille keleille ja jos taas on hyviä kelejä, niin silloin teen aerobista. Jos on vaikka kokonainen viikko hyvää keliä, käyn tekemässä muutaman ylläpitävän treenin aamutuimaan ja loput kehittävät treenit teen ulkona.
3. Ole avoin aerobisille treenille. Kesä on paras hetki aloittaa pyöräily tai juoksuharrastus. Kuten olen monesti sanonut, niin ei sen treenin aina tarvitse olla salia. Reipas pyörälenkki iltaisin korvaa enemmän kuin hyvin salitreenin. Rasvan palamisen ja pään tyhjentämisen kannalta pyöräily on todella hyvä harrastus, sekä bonuksena ulkona oleminen saa myös unen maittamaan paremmin.
4. Ota kaveri tai kumppani mukaan lenkille. Salia me tuppaamme aina tekemään yksin ja usein vielä luurit päässä. Kyllähän se päätä tyhjentää, mutta kotona kortilla olevaan yhteiseen aikaan se ei auta. Parin tunnin pyörälenkki on oiva paikka vaihtaa kuulumisia hyvän ystävän tai puolison kanssa, niin saa kaksi kärpästä hoidettua samalla. Lisäksi keskustelemalla on helpompi pitää sykkeet peruskestävyysalueella (PPPP= Pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta), joka pitkäkestoisissa aerobisissa harjoituksissa on suotavaa. Kavereille ei ole koskaan liikaa aikaa ja ne arjessa tuppaa unohtua. Pari tuntia lenkkiä hyvän ystävän kanssa tekee ihmeitä myös mielelle.
5. Ei selityksiä. Päivän pituus on tällä hetkellä sellaista 18 tuntia, eli aurinkoa näkyy sen verran päivän aikana. Töissä käydään edelleen se 8h ja nukutaan toiset 8h. Silloin suurimmalle osalle jää 8h vielä aikaa. Se miten sen käytät on sinun asiasi, mutta varmasti aikaa jää vaikka mihin jos suunnittelet hyvin ja sinulla on motivaatiota.
Loppusanat
Kuulut sitten auringosta pitäjiin tai ei siitä välittäjiin, niin ulkona suosittelen olemaan. Kesä on parasta aikaa ladata akkuja. Sisällä kerkeämme istumaan lähes kaikki työpäivät ja syksy-talvi-illat. Kesällä kannattaa olla pihalla, niin paljon kuin mahdollista ja lenkkeillä. Kyllä sitä syksyn ja talven myrskyissä kiittää itseään, että onneksi tuli käytyä paljon kesällä lenkillä, kun kelit olivat mainiot.
Itseltäni löytyy kotoa kyllä apuja, että tulee oltua varmasti paljon pihalla!
